miaumai

Mitä tarkoittaa, että tunnemme itsemme? Kun tunnemme itsemme, meissä ei ole itsellemme mitään salattua. Olemme olleet valmiita katsomaan itseämme syvälle, kaikkiin osiin ja tunteisiin. Ei ole kohtuuttomasti minäkuvaa hämärtäviä asioita mitkä ohittaisimme mukavuudenhalumme tai sen vuoksi, että voisimme säilyttää valheellisen parannellun kuvan itsestämme. Itsetuntemus on sitä, että haluaa katsoa itseään sellaisena kuin on. Yksinkertaistetusti: kun tunnemme itsemme TUNNEMME tunteemme. Tunteiden kautta opimme tutustumaan itseemme.

Tunteiden tuntemisen kautta saavutamme paljon itsetuntemusta ja luovumme siitä mitä emme ole. Opimme luopumaan vanhoista, ympäristöön liikaa sopeutuvista minätiloista, vääristä uskomuksista ja toisilta kopioiduista tunteistamme, kun tunnemme tunteemme läpi. Tuntemalla tunteemme joko luovumme jostain mikä ei meihin kuulu tai vahvistamme aitoa ydinminuutta. Tunnetaitoja vahvistaessamme erotamme pikkuhiljaa mikä on meissä totta ja mikä tulee ulkopuoleltamme. Kun tunnemme tunteemme läpi alamme tunnistaa myös mitä on tunteiden alla. Mistä alamme ja mistä alkaa toinen. Riippuvuudet hellittävät kun saamme omaan itseemme yhteyden.

Tunteiden tunteminen on yksi keino yhteyden vahvistamiseen: olla läsnä itselleen, kokea se mitä kulloinkin tuntee. Tunteita vältellessämme välttelemme samalla yhteyttä itseemme. Tarve todelliseen yhteyteen ei koskaan katoa. Sen tilalle vain tulee sellaisia korvaavia keinoja, joiden kautta emme oikeasti voi kokea yhteyttä kuten riippuvuudet, materialismi, jatkuva huomion kiinnittäminen toisaalle jonkin suorittamisen tai tekemisen kautta…ym.. Nämä korvaavat keinot eivät koskaan tuota lopullista tyydytystä. Siksi niiden parissa voi viettää kohtuuttomasti aikaa silti kokien suurta tyytymättömyyttä.