Olen kuullut monen puhuvan kaipuusta ”kotiin.” Nämä ihmiset kokevat usein kuuluvansa täysin toiseen aikaan ja paikkaan. Mikä on se kaipuu jota moni näin voimakkaasti kokee? Mikä on se ”koti” mihin moni kaipaa? Kaipuu yhteyteen? Mikä tuo selittämätön yhteys on?
Hyvinvointi
Kaupallinen yhteistyö kirjakauppa Era Novan kanssa.
Omaa lempipuuhaani kevään ja kesän koittaessa on kerätä luonnonyrttejä. Sen lisäksi, että Suomen luonnosta löytyy valtavasti terveydelle hyödyllisiä yrttiteeksi, salaatiksi ja kylpyihin soveltuvia kasveja, niin myös luonnossa oleminen tekee hyvää terveydelle. Paras osuus yrttien keräämisessä minusta onkin se, että saan olla tekemisissä kasvimaailman ja luonnon kanssa. Luonnossa oleminen tekee aina hyvää ja mitä pidempään siellä aikaa viettää, sen parempi. Tuntuu, että luonnossa ollessani palaan samalla ”omaan luontooni” ja saan syvemmän yhteyden itseeni. Herkkyyteni ja aistini aukeavat entisestään. Luonnossa palaa ikään kuin tosiolemukseensa.
Kaupallinen yhteistyö Veera Uusoksan kanssa.
Sain mahdollisuuden tutustua seksuaaliterapeutin työhön reilu vuosi sitten. Koin vahvaa kutsua lähteä kokeilemaan palvelua. Ja niin tieni veikin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalle Ihmissuhdeterapiakeskuksen vastaanotolle yhtenä aurinkoisena ja syksyisenä päivänä. Olimme sopineet kolmesta käyntikerrasta seksuaaliterapeutti Veera Uusoksan vastaanotolla.
Seksuaaliterapiaa Uusoksa on tehnyt vuodesta 2016 ja työskentelee tällä hetkellä Sörnäisiin 2019 perustetussa Sexpon Ihmissuhdeterapiakeskuksessa. Sexpossa kokemusta seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista on kertynyt vuodesta 1969.
On monia syitä hakeutua seksuaaliterapiaan.
Teemoja ovat ihmissuhteisiin liittyvät epävarmuudet ja ristiriidat sekä seksikokemuksiin liittyvät rajojen ylitykset sekä traumakokemukset. Toki myös ihan se, että on elämässä aikaa ja tahtoa omaa seksuaalisuuttaan hoitaa ja siihen tutustua. Tyypillisesti 1 – 3 kerran sessioissa saa valtavan paljon paremman kuvan itsestä seksuaalisena toimijana tai omasta seksuaalihistoriasta. Eli voidaan hakea muutosta elämään tai tutustumista itseen tai parempaa seksiä tai yhteyttä omaan seksuaalisuuteen, kertoo Veera Uusoksa.
Maya-intiaanien kalenteri jakautuu baktuneiksi. Eli pitkiin, 400 vuoden pituisiin sykleihin. 21.12.2012 loppui maya-kalenterin kolmastoista sykli ja neljästoista alkoi. Vaikka me puhuimme maailmanlopusta, tuo päivämäärä mayojen kalenterissa tarkoitti uuden syklin syntymistä ja jatkuvuutta. Tuolla päivämäärällä, 21.12.2012, olin itse eräässä museossa. Näyttelytilassa pidettiin juhlat tuon historiallisen hetken kunniaksi. Näyttelyssä oli esillä mayojen muinaista alkuperäistä esineistöä. Tilaisuudessa oli vieraana presidentti Tarja Halonen ja puolisonsa Pentti Arajärvi. Kippistelimme näyttelyvieraiden kesken ja tasavaltamme presidentti toivotti minulle henkilökohtaisesti silmiin katsoen: ”Hyvää uutta maailmaa.”
Itsetunnolla tarkoitetaan sitä tunnetta ja käsitystä mikä ihmisellä on itsestään. Se voi sisältää paljon erilaisia tekijöitä kuten itseluottamus, yhteyden tunne toisiin, minäkuva, ja tunnetta omasta kyvykkyydestä erilaisiin asioihin. Itsetunto vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin ja siksi se on niin olennainen asia. Huono itsetunto voi aiheuttaa paljon ongelmia elämässä, siksi siihen on tärkeää kiinnittää huomiota. Ja hyvä uutinen on, että itsetuntoonsa voi vaikuttaa läpi elämän.
Ihmisen sanotaan olevan luomakunnan kuningas. Silti tuntuu kuin toimisimme kuin eläimet. Sellaiset eläimet jotka luovat itse oman tuhonsa. Meillä on tietoisuus, jolla voimme luoda myös kukoistusta. Kunhan käytämme sitä.
Kun pelko ohjaa toimintaa, ihminen toimii reaktiivisesti tai kuten muiden malliesimerkki osoittaa. Silloin vaisto vie kuin eläimellä, kun koko ajan pitää suojautua uhalta. Harkinnalle ei ole sijaa. Tällaisessa tilanteessa näkee uhkakuvina sellaisetkin tilanteet, joista voi selviytyä helposti tietoisella toiminnalla. Sisäinen turvattomuus ottaa helposti ulkoisten uhkakuvien muotoja. On totta, että maailmassa on paljon haasteita ja vaaroja, joihin on hyvä varautua. Mutta se näkökulma minkä tähän varautumiseen otamme, kertoo hyvin siitä teemmekö ratkaisut sisäisestä turvasta vai turvattomuudesta käsin.
Kärsimys ja henkinen pahoinvointi on kaikista epätoivotuin asia mitä elämässään varmasti haluaa kokea. Se ei ole millään tavalla tavoiteltavaa. Ja siksi sitä kohti ei halua mennä. Moni elääkin tästä johtuen illuusiossa itsensä kanssa, voi huonosti, muttei myönnä sitä. Kun onnellisuudesta tulee tavoiteltavaa ja sitä hehkutetaan toivottuna asiana, omaa kärsimystä aletaan hylkiä. Kärsimys on kuitenkin olennainen osa elämää, me emme ole erillisiä siitä. Ja se on myös usein portti suurempaan myötätuntoon ja ymmärrykseen. Kärsimyksensä välttelemisen sijaan, sen hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaakin suurempaan onnellisuuteen. Onnellisuus ei ole suora maali, joten ehkä onnellisuuteen yleisesti tarjoiltava resepti ei toimi.
Mitä tarkoittaa, että tunnemme itsemme? Kun tunnemme itsemme, meissä ei ole itsellemme mitään salattua. Olemme olleet valmiita katsomaan itseämme syvälle, kaikkiin osiin ja tunteisiin. Ei ole kohtuuttomasti minäkuvaa hämärtäviä asioita mitkä ohittaisimme mukavuudenhalumme tai sen vuoksi, että voisimme säilyttää valheellisen parannellun kuvan itsestämme. Itsetuntemus on sitä, että haluaa katsoa itseään sellaisena kuin on. Yksinkertaistetusti: kun tunnemme itsemme TUNNEMME tunteemme. Tunteiden kautta opimme tutustumaan itseemme.
Tunteiden tuntemisen kautta saavutamme paljon itsetuntemusta ja luovumme siitä mitä emme ole. Opimme luopumaan vanhoista, ympäristöön liikaa sopeutuvista minätiloista, vääristä uskomuksista ja toisilta kopioiduista tunteistamme, kun tunnemme tunteemme läpi. Tuntemalla tunteemme joko luovumme jostain mikä ei meihin kuulu tai vahvistamme aitoa ydinminuutta. Tunnetaitoja vahvistaessamme erotamme pikkuhiljaa mikä on meissä totta ja mikä tulee ulkopuoleltamme. Kun tunnemme tunteemme läpi alamme tunnistaa myös mitä on tunteiden alla. Mistä alamme ja mistä alkaa toinen. Riippuvuudet hellittävät kun saamme omaan itseemme yhteyden.
Tunteiden tunteminen on yksi keino yhteyden vahvistamiseen: olla läsnä itselleen, kokea se mitä kulloinkin tuntee. Tunteita vältellessämme välttelemme samalla yhteyttä itseemme. Tarve todelliseen yhteyteen ei koskaan katoa. Sen tilalle vain tulee sellaisia korvaavia keinoja, joiden kautta emme oikeasti voi kokea yhteyttä kuten riippuvuudet, materialismi, jatkuva huomion kiinnittäminen toisaalle jonkin suorittamisen tai tekemisen kautta…ym.. Nämä korvaavat keinot eivät koskaan tuota lopullista tyydytystä. Siksi niiden parissa voi viettää kohtuuttomasti aikaa silti kokien suurta tyytymättömyyttä.
Rakastan sanaa autenttinen. Minusta siinä kuvastuu yhtäaikaisesti niin moni elämässä tärkeä asia: totuudellisuus itseään kohtaan, sydämen ääneen kuunteleminen ja aidosti omanlainen elämä ja oleminen. Kun ihminen on rohkeasti ja autenttisesti oma itsensä, hänen ei tarvitse kopioida muita tai hukuttaa omaa persoonaa massaan. Autenttisuus ei tarkoita, että erilaisuudella kapinoidaan tai herätetään tarkoituksella huomiota.
Autenttisuus on aitoutta, ydinminuudesta ja omista arvoista kumpuavaa elämää. Autenttinen ihminen pistää silmään. Hänestä huokuu karisma, joka tulee itsetunnosta. Autenttinen ihminen on tahtomattaan rohkea, koska hän ilmaisee totuuttaan, eikä ole ostettavissa. Joukosta erottuminen ei aina ole kuitenkaan helppoa. Helpompaa olisi joskus olla samanlainen kuin muut, ja herättää vähemmän huomiota. Kun erottuu joukosta joutuu väkisinkin kohtaamaan pelkojaan.