Olen kuullut monen puhuvan kaipuusta ”kotiin.” Nämä ihmiset kokevat usein kuuluvansa täysin toiseen aikaan ja paikkaan. Mikä on se kaipuu jota moni näin voimakkaasti kokee? Mikä on se ”koti” mihin moni kaipaa? Kaipuu yhteyteen? Mikä tuo selittämätön yhteys on?
Itsetuntemus
Kun ihmiskunnassa tapahtuu isoja muutoksia hyvinkin konkreettisesti niin muutos on vahvasti silloin käynnissä myös jokaisen ihmisen sisäisessä maailmassa. Meistä jokaisella on omat tapamme toimia stressaavissa muutostilanteissa ja niiden tapojen rakentavuudesta riippuen koemme joko suurempaa epätoivoa tai toivoa tässä ajassa. Omalla suhtautumistavalla on nyt entistä suurempi merkitys.
Kaupallinen yhteistyö Veera Uusoksan kanssa.
Sain mahdollisuuden tutustua seksuaaliterapeutin työhön reilu vuosi sitten. Koin vahvaa kutsua lähteä kokeilemaan palvelua. Ja niin tieni veikin Helsingin Sörnäisissä sijaitsevalle Ihmissuhdeterapiakeskuksen vastaanotolle yhtenä aurinkoisena ja syksyisenä päivänä. Olimme sopineet kolmesta käyntikerrasta seksuaaliterapeutti Veera Uusoksan vastaanotolla.
Seksuaaliterapiaa Uusoksa on tehnyt vuodesta 2016 ja työskentelee tällä hetkellä Sörnäisiin 2019 perustetussa Sexpon Ihmissuhdeterapiakeskuksessa. Sexpossa kokemusta seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista on kertynyt vuodesta 1969.
On monia syitä hakeutua seksuaaliterapiaan.
Teemoja ovat ihmissuhteisiin liittyvät epävarmuudet ja ristiriidat sekä seksikokemuksiin liittyvät rajojen ylitykset sekä traumakokemukset. Toki myös ihan se, että on elämässä aikaa ja tahtoa omaa seksuaalisuuttaan hoitaa ja siihen tutustua. Tyypillisesti 1 – 3 kerran sessioissa saa valtavan paljon paremman kuvan itsestä seksuaalisena toimijana tai omasta seksuaalihistoriasta. Eli voidaan hakea muutosta elämään tai tutustumista itseen tai parempaa seksiä tai yhteyttä omaan seksuaalisuuteen, kertoo Veera Uusoksa.
Maya-intiaanien kalenteri jakautuu baktuneiksi. Eli pitkiin, 400 vuoden pituisiin sykleihin. 21.12.2012 loppui maya-kalenterin kolmastoista sykli ja neljästoista alkoi. Vaikka me puhuimme maailmanlopusta, tuo päivämäärä mayojen kalenterissa tarkoitti uuden syklin syntymistä ja jatkuvuutta. Tuolla päivämäärällä, 21.12.2012, olin itse eräässä museossa. Näyttelytilassa pidettiin juhlat tuon historiallisen hetken kunniaksi. Näyttelyssä oli esillä mayojen muinaista alkuperäistä esineistöä. Tilaisuudessa oli vieraana presidentti Tarja Halonen ja puolisonsa Pentti Arajärvi. Kippistelimme näyttelyvieraiden kesken ja tasavaltamme presidentti toivotti minulle henkilökohtaisesti silmiin katsoen: ”Hyvää uutta maailmaa.”
Itsetunnolla tarkoitetaan sitä tunnetta ja käsitystä mikä ihmisellä on itsestään. Se voi sisältää paljon erilaisia tekijöitä kuten itseluottamus, yhteyden tunne toisiin, minäkuva, ja tunnetta omasta kyvykkyydestä erilaisiin asioihin. Itsetunto vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin ja siksi se on niin olennainen asia. Huono itsetunto voi aiheuttaa paljon ongelmia elämässä, siksi siihen on tärkeää kiinnittää huomiota. Ja hyvä uutinen on, että itsetuntoonsa voi vaikuttaa läpi elämän.
Tämä on aihe mistä minulla on ollut mielessä kirjoittaa jo useamman vuoden. Sain nimittäin suuren ahaa-elämyksen oppimiseen liittyen aikuisiällä opiskellessani avoimessa yliopistossa kirjoittamisen perusopintoja. Olin aiemmin pitänyt itseäni hieman kouluvieroksujana. En varsinaisesti kokenut olevani mitenkään tyhmä, mutta oppiminen tuntui joidenkin aineiden suhteen haasteelliselta. Minulla oli aina hyvä keskiarvo, yli 8, yläasteella. Mutta lukiossa numerot tippuivat masennuksen vuoksi. Lukio jäikin kesken ja sen jälkeen olen suorittanut kirjoittamisopintojen lisäksi luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon. Tuo koulu oli hyvin käytännönläheinen. Tunsinkin opiskelun erittäin omakseni. Kävimme paljon retkillä bongailemassa lintuja, tutkimassa eläinten jälkiä ja kasveja. Koulu tuntui helpolta ja luontevalta käytännön tekemisen kautta. Myöhemmin oivalsin miksi.
Ihmisen sanotaan olevan luomakunnan kuningas. Silti tuntuu kuin toimisimme kuin eläimet. Sellaiset eläimet jotka luovat itse oman tuhonsa. Meillä on tietoisuus, jolla voimme luoda myös kukoistusta. Kunhan käytämme sitä.
Kun pelko ohjaa toimintaa, ihminen toimii reaktiivisesti tai kuten muiden malliesimerkki osoittaa. Silloin vaisto vie kuin eläimellä, kun koko ajan pitää suojautua uhalta. Harkinnalle ei ole sijaa. Tällaisessa tilanteessa näkee uhkakuvina sellaisetkin tilanteet, joista voi selviytyä helposti tietoisella toiminnalla. Sisäinen turvattomuus ottaa helposti ulkoisten uhkakuvien muotoja. On totta, että maailmassa on paljon haasteita ja vaaroja, joihin on hyvä varautua. Mutta se näkökulma minkä tähän varautumiseen otamme, kertoo hyvin siitä teemmekö ratkaisut sisäisestä turvasta vai turvattomuudesta käsin.
Kärsimys ja henkinen pahoinvointi on kaikista epätoivotuin asia mitä elämässään varmasti haluaa kokea. Se ei ole millään tavalla tavoiteltavaa. Ja siksi sitä kohti ei halua mennä. Moni elääkin tästä johtuen illuusiossa itsensä kanssa, voi huonosti, muttei myönnä sitä. Kun onnellisuudesta tulee tavoiteltavaa ja sitä hehkutetaan toivottuna asiana, omaa kärsimystä aletaan hylkiä. Kärsimys on kuitenkin olennainen osa elämää, me emme ole erillisiä siitä. Ja se on myös usein portti suurempaan myötätuntoon ja ymmärrykseen. Kärsimyksensä välttelemisen sijaan, sen hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaakin suurempaan onnellisuuteen. Onnellisuus ei ole suora maali, joten ehkä onnellisuuteen yleisesti tarjoiltava resepti ei toimi.
Pelkästään jo trauma sanana, herättää monelle epämiellyttävän tunteen. Trauma on ehkä totuttu ymmärtämään ylitsepääsemättömän vaikeana, kivuliaana ja erittäin epätoivottuna asiana. Ajatellaan, että trauma kokemuksena on pilannut elämän. Traumaa pidetään usein heti traagisena elämäntapahtumana, sellaisena mitä mieluummin olisi ajattelematta. Ja niinhän se myös onkin.
Mutta trauma voi olla myös paljon hienovaraisempi asia kuin selkeä yksittäinen kohtalokas ja vaurioittava elämäntapahtuma. Traumaattiset kokemukset voivat olla niin jatkuvia, arkiseen elämään soluttautuvia, ettei niitä kyseenalaista tai erota. Traumatisoiva elämä on jotain mihin tottuu ja alkaa pitää normaalina. Traumaa ei erota itsessään, jos se on sellainen olemisentila mihin on joutunut kasvamaan.
Newer Posts