Traumatisoitunut ihminen ei koe kehossa olemista turvalliseksi. Hän voi vältellä kehollista läsnäoloa alitajuisesti, koska hänessä on tieto siitä, että kehossa oleminen on vaarallista. Yhteys kehoon on traumatisoituneelle sama kuin polku takaisin menneen painajaismaisiin kokemuksiin. Kun kehollisuutta aletaan vahvistaa tunteille tulisi olla tila ja ympäristöstä saatavilla turvallista tukea prosessiin. Jos se ei toteudu tai siitä ei ole mitään kokemusta ihminen voi sulkea kehoyhteyden kokonaan. Pahimmillaan kehollisuutta välttelevä käytös alkaa ohjata hänen koko elämäänsä.
Mielenterveys
Kun saamme jonkin menneisyyden kokemuksen läpikäytyä niin, että se lakkaa vaikuttamasta olemiseemme se todella on poissa. Kun menneisyys on kohdattu se ei jatkuvasti palaa kipeinä muistoina mieleemme. Se mikä ennen triggeröi tai ahdisti onkin nyt muuttunut neutraaliksi. Tässä hetkessä tunteemme on johtolankoinamme menneisyyden käsittelemättömiin asioihin. Voimme suhtautua niihin kuin ystäviin, tärkeinä viestintuojina. Eikä vihollisina jotka tulisi torjua keinolla millä hyvänsä.
Mitä vähemmän yrittää paeta menneisyyttään sitä enemmän on voimaa tässä hetkessä was last modified: 24 maaliskuun, 2020 by miaumai
Vallitseva tilanne laittaa kaikki ajatukset uuteen perspektiiviin. Meillä kaikilla risteilee varmasti mieletön määrä ajatuksia. Tämä hetki pistää pohtimaan sellaisiakin asioita jotka ei vielä hetki sitten tuntuneet mahdollisilta.
Tänäänkin vallitsee erikoinen poikkeustila maailmassa. Olemme erikoisessa tilanteessa mitä varmasti kukaan ei olisi täysin realistisesti osannut kuvitella tapahtuvaksi näin laajamittaisesti. Koko maailmaa koskevana asiana yhtä aikaa. Nykyinen tilanne ei ole vain uutisista luettava ”joitain muita” koskettava asia joka olisi helppo laittaa ajatuksistaan syrjään. Tämä ei ole sellainen ”none of my business”- tyylinen juttu miten olemme ehkä uutisista tottuneet ajattelemaan.
Joka päivä koko olemassaolomme ajan ovat ihmiset olleet joukoittain suuressa hädässä maailmassamme mutta suurin osa on niin turtunut uutisiin, että se on muuttunut täysin normaaliksi. Joillakin ihmisillä taas herää oikea myötätunto ja huoli. He yrittävät auttaa hädässä olevia esmerkiksi osallistumalla keräyksiin tmv. Ja yksi osa on päättänyt olla katsmatta uutisia, koska se tuottaa suurtakin ahdistusta toisinaan sillä vaikutus mahdollisuudet maailmassa oleviin ylivoimaiselta tuntuviin epäkohtiin tuntuu mitättömiltä. Tässä hetkessä on kuitenkin toisin. Nyt voimme jokainen vaikuttaa omalla tavallamme. Ja pienilläkin teoilla voi olla lähipiirissä iso vaikutus.
Karanteeni kuulumisia osa 1 was last modified: 19 maaliskuun, 2020 by miaumai
Autenttisuus on yksi lempisanojani. Sanakirjassa se selitetään auki näin: aito, väärentämätön, luotettava. Nimenomaan rehellisyys onkin autenttisuudessa se kulmakivi. Olla ytimelleen uskollinen on autenttisuutta. Ongelmaksi muodostuu se, että hyvin monet hukkaavat kosketuksen ytimeensä matkalla. Kadottavat autenttisuutensa. Muuttuvat ketjun osiksi, jatkumoksi, roboteiksi, joksikin toiseksi joita he aidolta ytimeltään ovat. Alkuperältään autenttisesta ihmisestä tulee silloin sopeutuja.
Itsensä rakastaminen ei ole vaahtokylpyjä vaan autenttisuutta was last modified: 10 maaliskuun, 2020 by miaumai
Yksi lempihetkistäni on se kun saan transformoitua tunteen johonkin uudelle tasolle. Nykyään se käy yhä helpommin ilman suurempia vastusteluja mutta aina ei todellakaan ole ollut näin. Matkan varrella sitä on kuitenkin oppinut, että pysähtymällä ja kohtaamalla tunteen sen viisaus transformoituu nykyhetken kokemuksellisuuteen ja lakkaa vaikuttamasta negatiivisesti jatkuvasti taustalla luoden tilanteita ja kokemuksia jota en toivoisi edes kokevani. Tunteen muuttamiseen rittää yleensä vain sille antamani huomio joskus vain pienen hetken.
Tunne-alkemian voima – Muuta tunteesi muutat elämäsi was last modified: 25 helmikuun, 2020 by miaumai
Olen kokenut joskus sairaaksi sen mikä on minussa tervettä ja terveeksi sen mikä on oikeastaan sairautta. Kun yhteiskunta perustuu epäinhimillisten arvojen ihannointiin ja elämme kaukana luonnosta mitä muuta voikaan tapahtua ihmisen sopeutuessa tähän järjestelmään. Silloin luonnolliset reaktiot diagnosoidaan koska ne eivät palvele tuottavuuden etua. Kun luonnolliset reaktiot ihmisyydessä tuomitaan järjestelmän menoeriksi inhimillisyydestä tulee kapula rattaisiin. Ihmisestä tulee numeroita ja maalaisjärki katoaa byrokratian pyörteisiin.
Sairaus vs. terveys was last modified: 28 lokakuun, 2019 by miaumai
Tänä päivänä puhutaan paljon ilmastonmuutoksesta ja siitä aiheutuvasta ilmastoahdistuksesta. Ottamatta kantaa onko nykyinen ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa, luonnolliseen sykliin kuuluvaa vai molempia, koen että yksilöinä voimme vaikuttaa enemmän tunneilmastoomme. Se koskettaa meitä jokaista arjessamme juuri nyt. Näen, että nimenomaan tunneilmaston muuttamisella voimme vaikuttaa eniten myös ulkoisiin asioihin. Muutos lähtee aina sisältäkäsin. Oivallukset ovat sisäsyntyisiä, joten kohtaava keskustelukulttuuri ja toisiltamme oppiminen tuo aina pysyvimmät muutokset ulkoisiinkin rakenteisiin. Kun tarpeeksi suuri massa ihmisiä alkaa tiedostaa asioita sisimmässään muuttuu myös vallitsevat lait, normit, käytännöt ja ilmapiirit.
Tunneilmastonmuutos on aikuisten vastuulla was last modified: 28 lokakuun, 2019 by miaumai
Trauman kohtaaminen vaatii turvaa jota ammattilainen pystyy parhaimmillaan pitkässä hoitosuhteessa luomaan. Aina ei kuitenkaan ole helppoa saada ammattiapua. Jonot ovat pitkät, oireita vähätellään tai niitä lääkitään hoitamatta ja tunnistamatta alkuperäistä syytä. Moni ihminen kokee selviytyvänsä päivästä toiseen. Tiedän omista menneisyyden kokemuksistani, että olo saattaa olla pahimpina päivinä kuin olisi kuilun reunalla. Selviääkö vai putoaako.Tasapaino on hyvin huteralla pohjalla. Kun päivä on illassa, voi huokaista helpotuksesta. ”Selvisin!” Ja seuraava päivä saattaa pelottaa jo etukäteen. Mielenterveysongelmista kärsii yhä useampi. Ja trauma koskettaa enemmän tai vähemmän meistä jokaista. Avuntarpeeseen ei pystytä vastaamaan. Moni kokee yksinäisyyttä ja suurta turvattomuutta. Vaihtoehtona ei ole kuin selviytyä yksin ja kehittää omia taitoja käsitellä ongelmiaan tai koittaa parhaansa mukaan ohittaa niitä haittaamasta arkipäivän elämää. Elämä on raskasta. Siitä on kadonnut ilo jos tukea ei saa mistään. Monilta katoaa tässä tilanteessa myös toivo.
Traumasta toipuminen vaatii turvaa was last modified: 8 syyskuun, 2019 by miaumai
Oletko koskaan kokenut miten ventovieras ihminen suhtautuu sinuun ensi kohtaamisella kuin vanhaan ystävään? Lempeän rakastavaa elämäniloa ja naurua sanoissaan hän on aidosti kiinnostunut sinun kokemuksestasi ja tarinastasi. Minä olen ja sellainen kohtaaminen jättää syvän positiivisen jäljen. Näin alkoi minun haastatteluni Ukko Kärkkäisen kanssa.
Tositarina taakkasiirtymän katkaisemisesta – Ukko Kärkkäinen kirjoitti itsensä ulos isänsä sotakokemusten jättämistä kauhuista was last modified: 13 toukokuun, 2019 by miaumai
Lapsena me muistamme. Lapsena olemme elossa. Elämme tunteella ja herkkinä aistimme maailman. Aikuisina tipumme liukuhihnalta laatikoon ja jäämme sinne toisten elottomien hahmojen joukkoon pahimmassa tapauksessa unohtaen sielumme, intohimoiset pyrkimyksemme ja unelmamme. Miksi suostumme siihen? Ja kuinka tuolta laatikosta voisi herätä eloon? Muistaa olevansa elollinen kaikessa tunneherkkyydessään ja luomisvoimassaan? Mistä saada tekohengitystä elottomuuteen, pelkojen jäykistämään unohduksen valtaamaan olemukseen?
Kuinka pysyä elossa ennen kuin kuolee was last modified: 20 huhtikuun, 2019 by miaumai
Newer Posts