Sisäinen turvattomuuden tunteen tila on hermostollinen, ja sitä kautta kehollinen, vaikka oireileekin yleensä käytännön toiminnassa ja mielessä. Toiminnallamme yritämme kompensoida turvattomuuden tunnetta.
Sisäinen turvattomuuden tunne liittyy usein jonkin asteisiin traumaan, mutta trauman ei tarvitse olla mittava oireillakseen sisäisenä turvattomuutena. Siksi moni ei edes tiedä kärsivänsä traumasta. Asian tunnistamisessa ei helpota sekään, että trauma periytyy ylisukupolvisena. Me ikään kuin kasvamme traumaan ja selviytymismekanismeista muotoutuu osa persoonaa. On vaikea hahmottaa jotain minkä sisällä elää. Kuin kala vedessä, ei ehkä ymmärrä uivansa vedessä, niin moni ei tiedosta elävänsä turvattomuudesta, koska turvattomuus on ollut normaali olemisen tila niin kauan.
