Home Kultainen sulka Riippuvuus antaa vallan tunteen omiin tunteisiin

Riippuvuus antaa vallan tunteen omiin tunteisiin

by miaumai

Olin menossa metroon kun näin kaksi erittäin pahasti riippuvuuksista kärsivää ihmistä. Kun on kyse päihteistä heidät tunnistaa helposti riippuvaisiksi. Katsoin näitä ihmisiä ja otsikon lause tuli päähäni: riippuvuus antaa vallan tunteen omiin tunteisiin.  Katsoin näitä ihmisiä erittäin myötätuntoisesti. Heidän kipunsa eristää heidät ihmisistä ja riippuvuuus saa heidät valheellisesti tuntemaan olevansa tunteidensa yläpuolella. Nämä ihmiset olivat vailla rakkautta, ennenkaikkea itseltään.


Synnyimme ihmisiksi, todella kompleksiksi, moniulotteisiksi olennoiksi jotka kokevat paljon tunteita elämänsä aikana. Suurin osa tunteista joita koemme ei todellakaan ole kovin mielekkäitä, niiden päälle rakennammekin joko tietoisesti tai tiedostamatta erilaisia suoja- ja selviytymismekanismejä välttääksemme kokemasta suoraan näitä epämiellyttäviä tunteita. Valitettavasti emme kuitenkaan pääse tunteista niitä välttelemällä vaan päinvastoin, tunteet helpottuu vain suoraan ne kohtaamalla. Kuitenkin lähestulkoon koko kulttuurimme perustuu epämiellyttävien tunteiden välttely-yrityksiin. Sen takia riippuvuudetkin ovat niin soluttautuneita normaaliin elämäämme.

 

RIIPPUVUUKSIEN VÄRITTÄMÄ MAAILMA

Tuhoisimpia riippuvuuksia on huumeet, ne tuhoavat paitsi käyttäjän myös sivullisten elämää koska niissä on usein kyse järjestäytyneestä rikollisuudesta. Myös lailliset päihteet kuten alkoholi ja tupakka tuhoavat elämää, mutta ne ovat sallitumpia itsetuhon välineitä. On kuitenkin kiistatonta että myös näiden käytöstä koituu paitsi käyttäjälleen myös käyttäjän läheisille ja ympäristölle joskus  vuosikymmenienkin päähän vahinkoa.  Päihteiden käyttöön muodostuu valtava riippuvuus josta käyttäjän on vaikea luopua. Riippuvuuden kohteita voi olla myös erilaiset rahapelit, ruoka, tavara, oma keho ja sen hallinta, internet, shoppailu, seksi, ihmissuhteet, työ… Melkeinpä mikä tahansa asia voi muodostaa ihmiselle riippuvuuden.

Tavarankuluttaminen on aikamme sallituin ja soluttautunein riippuvuus. Ihmisille luodaan tarpeita ulkoapäin ja koska jokaisella meistä on enemmän tai vähemmän tunnevajetta nähdyksi tulemisessa yritämme täyttää tuota vajetta ulkoisin keinoin. Tavaran ostaminen on tehty helpoksi. Nykyään luottovelat ovat hyvin yleisiä ongelmanaiheuttajia. Tyhjyys sisällämme ajaa velkakierteeseen. Mikään määrä ulkoisia asioita ei voi kuitenkaan koskaan tuoda täyttymystä.

dmitry-ratushny-64773

Riippuvuuden taustalla on aina jokin vältelty tunne. Hyvin usein riippuvuuden hoidossa puhutaan vierottautumisesta itse riippuvuuden kohteesta mutta hyvin harvoin puhutaan itse riippuvuuden aiheuttajasta. Miksi ihminen ajatuu riippuvuuteen on mielestäni ratkaiseva kysymys. Sisäinen tuska jää riippuvuuden hoidossa sivuseikaksi vaikka se on pääasia.

Olen aina ollut melko herkästi addiktoituva. Riippuvuudenkohteet ovat vain vaihdelleet elämäni varrella itseäni enemmän ja vähemmän tuhoaviin. Minulla on ollut päihderiippuvuus, olen ollut läheisriippuvanen ja vielä edelleenkiin olen jossain määrin riippuvanen internetistä. Addiktioni eivät kerro luonteestani vaan tunteistani. Niistä tunteista joita haluan vältellä. Riippuvuuden kohteeni eivät ole enää itsetuhoisia mutta edelleen ne vievät minua harhaan siitä mitä aidosti tahdon tavoittaa. Suurin hyvänolonlähde ihmiselle on läsnäolo. Riippuvainen ihminen ei tuskansa takia pysty olemaan läsnä. Ihminen jolla on tarve suunnata huomionsa pois läsnäolosta riippuvuuteensa, kokee sisimmässään  tuskaa. Ja aivan selvää on että mitä enemmän tunteitani olen kohdannut, sen vähemmän minulla on tarvetta riippuvuuksiinkaan.

Someriippuvuus onkin aikamme toinen vallalla oleva ilmiö. Haemme epätoivoisesti yhteyttä toisiin helppoa, itsemme näkymättömäksi tekevää väylää pitkin. Onkin todettu  että onnettomimpia ovat ne ihmiset jotka selaavat somevirtaa päivittäin tekemättä itseään siellä juurikaan näkyvksi.

Riippuvainen ihminen ei  ole heikko, tuomittava tai huonompi kuin muut vaan hän kantaa raskaampaa tunnetaakkaa kuin mitä hänen psyykkeensä on valmis kohtaamaan. Riippuvuus suojaa ihmistä sisäiseltä tuskalta mutta ikävä kyllä suurimmaksi osaksi aiheuttaa sitä vain lisää eikä ainakaan paranna. Jos oppisimme olemaan tuomitsematta omia ja toistemme riippuvuuksia ja näkisimme niiden perimmäisen syyn mahdollisuus paranemisiin olisi suurempi. Loisimme toisiimme yhteyksiä eristäytymisen sijaan. Kuinka tämä tehdään tunteita välttelevässä kulttuurissamme onkin laajempi kysymys….

 

teddy-kelley-71908

Alkuperäiskansan edustajat ovat mielestäni hyvä esimerkki nostaa esiin tähän aiheeseen liittyen. Nykyisin esimerkiksi alkuperäiskansojen reservaateissa on isona ongelmana päihderiippuvuudet. Jos mietitään heidän kansallista traumaansa, sitä miten he ovat menettäneet maansa, juurensa ja alkuperäisen tavan toteuttaa kulttuuriaan ja luontoyhteyttään ja joutuneet eristyksiin muista voidaan ymmärtää paljon heidän syitään addiktoiden taustalla.  Traumat periyvytät sukupolvien yli. Niin suurta sortoa mitä he ovat joutuneet kestämään läpi vuosikymmenien on hyvin vaikea kohdata. Silloinhan sitä luonnollisesti alkaa vältellä.

Riippuvuus mahdollistaa tuon ytimeltään koko olemassaoloa ravistelevan trauman välttelyn. Keskittyessään riippuvuuksiin ihminen on ikäänkuin vapaa hetkellisesti tuskastaan. Eikä tuo tietenkään ole tietoinen valinta mutta tietoisesti voisi valita kohdata riippuvuudeen aiheuttajan. Se vaatii ihmisestä joskus niin suuria voimia mitä voi olla vakea uskoa itsessä olevan saati saada niitä esiin. Joillekin se kuitenkin mahdollistuu, päästä riippuvuuksista vapaaksi. Tie riippuvuuksista pois vaatii kuitenkin usein oman tuskan kohtaamisen jolloin mitään välteltävää ei enää jää. Riippuvuus on mielen epätoivoinen yritys hallita sisäistä tuskaa.

ADDIKTIOT PARANTAVA VOIMA ON YHTEYS

Ja kuitenkin rankaisemme riippuvuudesta kärsivää vaikka hän kaipaa eniten yhteyttä.
Ehkä haluamme sulkea tuon ihmisen vääräksi ja pois silmistä koska se nostaa meissä itsessämme oman tuskamme pintaan. On helpompaa projisoida toinen vääräksi kuin hyväksyä tilanne.  On liian tuskallista katsoa toisen ihmisen tuhoavan omaa elämää, on liian tuskallista kestää se miten läheinen ihminen kadottaa yhteyden itseensä ja toisiin uppoamalla välttelevän käytöksen maailmaan. Millaisin keinoin riippuvuuksista kärsivää voisimme todella auttaa? Mistä voisimme löytää itse kyvyn kohdata riippuvuudet? Kohtaamalla oma sisäinen tyhjyys.

Jokaisella tunteella on oma merkityksensä. Tunteet syntyvät meissä syystä. Sanotaan että herkimmät ovat alttiimpia riippuvuuksille. Ihmiset jotka koevat herkästi asioita vahingoittuvat traumaattisista kokemuksistakin syvemmin. Herkkyys on mahdolisuus ymmärtää itseä. Addiktion myöntäminen vapauttaa tuskan pintaan jolloin se voi parantua. Kohtaamalla tyhjyyden tunteet katkaisemme itsetuhon kirteet itseltämme ja maapalloa kohtaan. Rippuvuuksista vapautuessamme näemme mitä ne tekevät ympäristölle. Tunteet eivät oikeuta tuhoamaan itseämme ja maailmaa. Ehkä jonakin päivänä heräämme suuremmin tähän.

Ihmisellä on sisäsyntyinen tarve olla yhteydessä toisiin, yhteydessä maahan ja luontoon, yhteydessä ympäristöönsä monin tavoin. Ennenkaikkea ihmisellä on suuri tarve olla yhteydessä itseensä ja tuo yhteys on ehto kaikelle muulle yhteydelle. Jos yhteys itseen katkeaa se katkeaa muuhunkin. Tuska voi olla se muuri joka katkaisee yhteyden. Tuska joka on liian suuri kohdattavaksi. Laskemalla muurin, kohtaaalla tuskan, vapaudumme elämään.

Katso nämä loistavat TEDtalkin puheet riippuvuuksista.
Ensimmäisessä on suomenkielinen tekstitys. 

SAATAT PITÄÄ MYÖS NÄISTÄ

5 comments

Saila 17.8.2017 - 15:13

Taas erittäin hyvä ja laaja-alaisesti kirjoitettu juttu. Tykkään erityisesti siitä, että paneudut aiheisiin huolella. Postaukset ei kuitenkaan ole steriilejä, koska kerrot avoimesti omista kokemuksistakin. Tästä tunnistin hyvin herkän ja kiltin ihmisen syndrooman ja häpeän tunnelukon vaikutukset.

Erityisesti hätkähdin tosta nettiriippuvuudesta. Olen huomannut olevani netissä ”koko ajan”, välillä miehenikin huomauttelee asiasta, mutta en ole ajatellut sen olevan vielä riippuvuuta. Nyt kun mietin niin on siinä selkeästi pakkomiellettä mukana ja asia tuskin helpottaa bloggaamisen myötä 😉

On aina kiva lukea tekstiä, joka on sujuvaa ja kuvailevaa, vaikka asiatekstiä olisikin. Punainen lanka ei katoa pitkässäkään jutussa. Siitä yritän ottaa mallia kun omat jutut on välillä enemmän semmoista tajunnan virtaa 😉

Reply
miaumai 17.8.2017 - 18:21

Kiitos Saila sanoistasi <3 Itse yritän kanssa löytää sitä kultaista keskitietä netin käytön kanssa, koska teen työtä netin kautta niin tulee vietettyä paljon aikaa sen äärellä. Osa netin käytöstä tosin on ihan turhaa "haahuilua.". Olen ajatellut ottaa ihan selkeät työajat jatkossa käyttöön niin ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa eikä tule roikuttua turhan netistä. Tämä on kuitenkin vasta opettelun asteella mutta pikkuhiljaa tapahtuu varmaan kehitystä tässäkin... 🙂

Reply
Minna 19.8.2017 - 16:07

Hienosti kirjoitettu aiheesta, johon jokaisen tulisi nykyisin kiinnittää huomiota. Olet hyvin laajasti kirjoittanut aiheesta ja pisti minuakin miettimään, miten itse tulkitsen riippuvuutta.Ei se ole vain päihteet, jotka luovat helposti riippuvuutta, myös tuo älypuhelimien käyttö ja tietokoneella vietetty aika voi aiheuttaa riippivuutta, todellakin. Ehkä se ei ole se pahin, mutta silti soisin, että pienten lasten vahnemmat ja isompienkin, laittaisivat laitteet joskus kiinni vaikka koko viikonlopuksi.
Itse en koe olevani somesta riippuvainen, vai enkö vain huomaa sitä:) Voihan olla, että se aika vaan häviää ja itse ei sitä tietokoneella vietettyä aikaa huomaa. Yritän minimoida ja tehdä välillä välipäiviä blogin suhteen, sillä ennen postasin joka päivä, vähempikin riittää. Usein koen, että joitakin blogiin liittyviä asioita on pakko hoitaa ja aikaa siihen kuluu, mutta esimerkiksi facessa en jaa mitään muuta kuin kissavideoita blogin lisäksi. Onneksi tuo face ei vie minulta sitä aikaa liikaa, joten voin pyhittää sen sitten muuhun:)

Reply
miaumai 19.8.2017 - 16:43

Hienoa että sulla on somen käyttö hallussa! Itse opettelen samaa ja todellakin, erityisesti lasten kanssa pitäisi puhelimet pitää kokonaan poissa. Kun ollaan ulkona tmv en edes ota puhelinta mukaan mutta kotona ollessa sitten joskus lipsuu. Nämä on näitä nykyajan ongelmia vaikka ei pahimmasta päästä. Kaikkiin elämää hallitsemaan pyrkiviin asioihin on hyvä kuitenkin kiinnittää huomiota ja olla tarkkana ettei ne alkaisi liikaa määrittää elämää.

Reply
arvoblogi 7.2.2018 - 20:23

Aihepiiristä kiinnostuneille vinkkejä miten vapautua

https://arvoja.wordpress.com/vapaaksi-riippuvuudesta/

Reply

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: