Olen avannut niin monta ovea itseeni trauman kautta, että se on tehnyt minut tutummaksi itselleni. Ilman traumaa tuskin olisin joutunut tutustumaan niin syviin kerroksiin omassa ihmisyydessäni. Siinä mielessä koen, että trauma on minulle lahja. Itseensä ja ihmisyyteensä tutustuminen on minulle arvokkainta. Ja se on myötätunnon perusta.
Tag:
Masennus
Lapsuuden koskemattomuus luo pohjan itsekunnioitukselle ja terveille rajoille myös aikuisena
by miaumai
Olen pohdiskellut erityisesti viime aikoina paljon rajoihin liittyviä tuntemuksia. On ollut vaikea saada otetta miksi tietyt oman kärsimykseni pintaan nostavat teemat toistuu jatkuvasti elämässäni. Uskon, että asiat tapahtuvat meille siksi, että voisimme oppia niistä. Siksi olen tarkastellut aktiivisesti tätä rajattomuus teemaakin siltä kannalta mitä konkreettiset tapahtumat kertovat omista sisäisitä malleistani. Uskon vahvasti, että vain omia sisäisiä uskomuksiani muuttamalla voin muuttaa elämääni. En pääse tietyistä oppiläksyistä ennen kuin olen ratkaissut ne itselleni.
Rajojen vetäminen on moniulotteinen ja monitahoinen asia. Se ei ole mustavalkoinen vaan hyvin laajastikin omaan uskomusmaailmaan liittyvä teema. Omiin rajoihin littyy omanarvontuntoa ja itsensä kunnioittamista ”mitä minä ansaitsen”, mutta myös syvemmät arvot siitä miten itseään haluaa ilmaista.
Olen saanut matkan varrella jonkin verran aiheeseen liittyviä oivalluksia mutta se lopullinen ahaa-elämys on ollut kateissa tähän päivään asti. Viime yönä näin sarjan unia joiden kautta ymmärsin lopultakin mistä tässä rajojen vetämisessä oikein on itselleni kyse.
Olen miettinyt viime aikoina diagnoosien merkitystä. Vasta viime aikoina olen tajunnut kärsineeni nuoresta asti dissosiaatioista ja traumaperäisestä stressihäiriöstä. Näistä ei kuitenkaan ole koskaan tehty minulle diagnoosia. Tietoisuus näistä asioista on lisääntynyt yleisestikin vasta lähiaikoina. Moni dissosiaatioista kärsinyt on diagnosoitu kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi tai joksikin muuksi täysin virheellisesti. Trauman merkitystä mielenterveyteen ei ole täysin t tunnistettu ja siihen on lyöty leimoja joiden alle se ei kuulu.
Mitä trauman kohtaaminen vaatii? Välillä tuntuu, että liikaa. Trauman kokenut ihminen kaipaa vierelleen turvapaikkaa, jossa vaikeat asiat voi kohdata. Tuollaista turvapaikkaa on ammatti-ihmistenkään joukosta joskus vaikea löytää. Mitä vakavammasta traumasta on kyse, sen vaikeampi sitä on terapeutinkaan kohdata ilman projisointia. Aitoa läsnäoloa ei voi teeskennellä, sitä joko on tai ei ole. Trauman kohtaaminen vaatii toisen tunteista vapaata, neutraalia tilaa.
Pääsin eilen kokemaan jotain mitä olen kauan kaivannut; läsnäoloa ja yhteyttä eläinten parissa. Vaikka läsnäolon kokeminen on mahdollista aina ja kaikkialla niin eläinten seurassa se on jotenkin helpompaa ja yhteyden kokeminen eläimen kanssa on jotenkin uskomattoman maagista. Siinä saa samassa kosketuksen toisenlaiseen todellisuuteen ja tapaan nähdä maailma. Eläimet tekevät täydellisellä läsnäolon kyvyllään ihmisellekin läsnäolemisesta helpompaa.
Traumanjälkeinen stressihäiriö, joka tunnetaan myös nimellä posttraumaattinen stressihäiriö (engl. post-traumatic stress disorder, PTSD), on ahdistuneisuushäiriöihin luokiteltu psykiatrinen häiriö, joka saattaa kehittyä traumaattisen tapahtuman (äkillinen, itsestä riippumaton ja tunteita, mm. avuttomuus ja pelko, herättävä) kokemisen tai todistamisen seurauksena. Traumaattisella tapahtumalla tarkoitetaan tässä tilannetta, jossa henkilön tai hänen läheistensä henki, terveys ja/tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna, esimerkiksi sotatila, luonnonkatastrofi, liikenneonnettomuus tai perheväkivalta. Trauman jälkeen on aivan normaalia kokea erilaisia stressioireita, jotka useimmiten lievittyvät itsestään ajan kuluessa. Osalla stressireaktio kuitenkin pysyy ja saattaa vähitellen kehittyä traumanjälkeiseksi stressihäiriöksi. – Lähde: Wikipedia
Näin kuvataan virallisesti traumaperäistä eli posttraumaattista stressihäiriötä Wikipediassa. Moni ymmärtää lukemansa mutta harva osaa liiittää sitä itseensä. Posttraumaattinen stressihäiriö kun on saattanut kulkea mukana läpi koko elämän. Siihen on voinut tottua niin, että siitä on tullut ikään kuin oman persoonan jatke, osa omaa identiteettiä. Luullaan omaksi luonteeksi pelkoja ja jännitystiloja jopa suoraa pakokauhua, minkä tämä stressihäiriö voi trauman seurauksena aiheuttaa. Olen vasta itsekin viime vuosien aikana ymmärtänyt kärsineeni samasta. Aiemmin luulin juuri näin: ”Minä vain olen tälläinen.” Ja sen kanssa yritti tulla toimeen. Vasta nyt viime vuosien aikana olen alkanut ymmärtää miltä tuntuu elää ilman traumaa.
Herkkä ihminen on hyvä aistimaan toisten tunteita ja oppii jo usein lapsena mukautumaan toisten ihmisten tunnetiloihin jos hänelle ei opeteta, että omilla tunteillakin on lupa olla ja niillä on tärkeä merkitys. Usein lapsille puhutaan miten muita ihmisiä pitää ajatella ja muiden ihmisten mielipiteillä on merkitystä. Harva korostaa lapselleen että sinullakin on merkitystä ja sinun tunteesi ovat ne ensisijaiset omassa elämässäsi. Tälläisen vääristävän, itseä tukahduttavan mallin ja kasvatuksen myös meistä moni on saanut. Omat vanhempamme ovat saaneet saman itsensä sivuuttavan kasvatusmallin jota sitten ovat ehkä toteuttaneet elämässään meidän kohdalla. Näin tämä itsensä sivuuttamista suosima uskomus kulkeutuu sukupolvelta toiselle.
Olen viime vuosina pyrkinyt totuuteen itselleni, se on ollut voimavarani. Elin niin kauan valheessa että se melkein tuhosi minut. En edes ymmärtänyt aina pakenevani valheellisuuteen mutta niin tein. Varjelin ennen kaikkea herättämästä muissa tunteita. Suojelin siinä itseäni ja muita, ja toteutin opittua mallia. Tuolla opitulla tunteilta suojautumisen mallilla suojelin myös valheellisuutta sitä ymmärtämättäni.
Lievitä stressiä oman äänen avulla on musiikinmaisteri ja äänihoitaja Merja Valveen luoma verkkokurssi jonka avulla jokainen meistä voi saada tehokkaan avun stressiin käyttämällä omaa ääntä vapauttamaan kehon & mielen jännitystiloja. Merjalla on pitkä kokemus hoitavien äänten maailmasta. Hän tuntee valtavasti äänenkäytön historiasta, ja miten ääniä on käytetty parantaviin tarkoituksiin kautta aikojen. Merjalla on myös henkilökohtainen kokemus äänen parantavasta voimasta. Hän on itse parantanut itsensä uupumuksesta ja tinnituksesta äänen avulla. Merja on tehnyt lisäksi äänihoitoja asiakkaille ja pitänyt hoitavia konsertteja vuosien ajan. Tämän kaiken laajan osaamisensa ja tietämyksensä äänten maailmasta hän on paketoinut nyt tiiviiksi kurssiksi meidän kaikkien avuksi.
Terapiat on nykyään suosittuja palveluja. Kaikki terapiat ei silti sovi kaikille. Erilaisia terapioita on iso määrä mutta sitäkin suurempi määrä on erilaisia terapeutteja. Jokainen terapeutti on oma yksilönsä vaikka heitä saattaakin yhdistää sama metodi. Jokaisella on kuitenkin juuri se oma lähestymistapansa asiakkaan kohtaamiseen, oma henkilöhistoriansa joka vaikuttaa automaattisesti heidän olemukseensa ja oma maailmankatsomuksensa joka voi olla suuressa ristiriidassa asiakkaan maailmankatsomuksen kanssa. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat isosti henkilökemioihin joka on tärkeä tekijä terapeutin ja terapia-asiakkaan kohtaamisessa. Nämä edellä mainitut asiat vaikuttavat suuresti terapiasuhteen onnistumiseen mutta vielä näitäkin tärkeämpi tekijä on mielestäni olemassa.
Newer Posts