Teemme pieniä päätöksiä päivittäin joko tietoisesti tai tiedostamattamme. Usein päätöksemme ovat lyhytnäköisiä käytännön ratkaisuja. Moni kuitenkin kaipaa suurempiakin muutoksia elämäänsä ja kokee tyytymättömyyttä tiettyihin elämänosa- alueisiin. Tyytymättömyys on usein merkki sitä, että meillä on kasvunvaraa. Voisimme ilmentää itsestämme enemmän mutta nykyiset puitteet eivät jotenkin mahdollista sitä.
Meditaatio
Maikki Nuorala tuli yhtenä aurinkoisena toukokuun päivänä ohjaamaan minua intuitiivisen taiteen tekemisen pariin. Minulla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta maalaamisesta. Omat kykyni tai innostus taiteen tekemisen suhteen eivät ole koskaan ulottuneet maalaamiseen isommin. Silti intutitiivisen taiteen tekeminen kiinnosti, koska siinä ei ole kyse taidoista vaan enemmän tunneilmaisusta. Tunsin pientä jännitystä ennen aloittamista mutta vaikka en osannut odottaa ihmeempiä, kokemus oli kaikkineen hämmästyttävän vaikuttava.
Aikuisille suunnatut värityskirjat ovat olleet hitti jo hetken aikaa eikä syyttä. Värittäminen on todella rentouttavaa oikeasti. Kun pysähtyy värikynä kavalkaadin kanssa kauniin kuvan äärelle keskittyen niin muut ajatukset ja maailma ympäriltä parhaimmillaan ihan kuin väistyy ja katoaa. Itse ainakin pääsen välillä värittäessä hyvään flowhun. Värittäminen on mindfulnesia parhaimmillaan. Siinä keskitytään yksityiskohtiin, läsnäoloon ja tekemiseen. Se on mukavaa puuhaa lastenkin kanssa. Rauhallinen yhdessä tekeminen isompien lasten kanssa on kivaa vaihtelua välillä liiankin energiseen menoon.
Minullakin oli vaihe kun etsin valtavasti turvaa ja vastauksia ulkopuolelta. Toivoin niin valtavan kovasti viisasta ihmistä opastamaan minua, että näitä isoja opettajia ilmaantuikin monia. Opettajia tuli valosta ja varjosta. Kaikki eivät opettaneet omasta voimastani kauniisti, vaan hyvin rumallakin tavalla. Opin näkemään ihmisten häikäilemättömien tarkoitusperien taakse hyvinkin kovalla kädellä. Kaikkia opettajia tarvitsin, ja kaikki ne elämääni itse pyysin. Sain mitä tilasin, ja jotain opinkin.
Yksi suurimmista seikkailuistani omaan voimaani oli kuitenkin vuonna 2011 kun minut ohjattiin Intiaan Äiti Amman ashramiin. Intiahan on täynnä guruja ja heidän kulttuurikontekstissaan se on aina ollut normaalia. Suomalaisille gurun palvonta on aika paljon vieraampi asia, silti juuri Suomesta on paljon Äiti Amman seuraajia.
Otsikko lupaa paljon, mutta voin seisoa sen takana. Kerron teille harjoituksesta jonka avulla elämäni muuttui. Harjoitus on hyvin yksinkertainen, mutta sen toteuttaminen ei sitä välttämättä ole kaikille. Ei ainakaan itselleni ollut. Tein tämän harjoituksen vuonna 2011 ja sen jälkeen elämäni muuttui monella tavalla. Muutos ei tapahtunut yhdessä yössä, ja tavallaan tapahtui. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, se täytyy kokea itse.