Sielunkumppanin tunnistaa vahvasta yhteydestä. Joskus se yhteys on niin vahvaa, että ilmassa sinkoilee kuin pieniä tähdistä syntyviä kipinöitä. Näen itse näitä kipinän välähdyksiä aina merkityksellisten asioiden ympärillä. Sielunkumppanin kohtaamisessa ilma tuntuu olevan täynnä jotain selittämätöntä taikaa. Se sekoittaa aistimukset konkreettisen todellisuuden ja energiamaailman välillä joskus niin hämmentävästi, että tuon kohtaamisen pyörteissä voi olla vaikeaa ”pitää jalat” niin sanotusti maassa. Lähdemme tunteiden mukana joskus kaukaa entisistä elämistä asti avautuvan tähtiportin läpi ihmeelliselle matkalle. Tuolla matkalla kohtaamme ennen kaikkea itsemme ja se on usein sielunkumppaneiden kohtaamisen tarkoituskin.
Tag
Rehellisyys
Ihmiseen on sisäänrakennettuna kaipuu ykseyteen. Ykseydessä tulee esiin tosin olemuksemme. Se on rakkaus. Egomielikin tunnistaa tarpeen olla ykseydessä mutta tekee sen yleensä pelkojen kautta. Ego elää erillisyydestä ja se aiheuttaa usein kipua jos sitä ei suostu hyväksymään.
Meidän on hyväksyttävä erillisyytemme tullaksemme täydesti osaksi kokonaisuutta was last modified: 30 syyskuun, 2019 by miaumai
Olen junassa matkalla Helsinkiin. Kävelin kotoa juna-asemalla noin puolentoista kilometrin matkan. Siinä ajassa ehdin ajatella myös kuolemaa. Ajattelen kuolemaa usein. Välillä mietin onko se normaalia mutta sitten taas herään siihen totuuteen, että kuoleman ajatteleminen pitää minut kiinni elämässä. Kuolema on luonnollinen osa elämää. Silti se on yhteiskunnassamme vaiettu aihe, jopa tabu, josta saavat puhua vain kuolemansairaat ja me muut vaikenemme. Minusta kuoleman ajatteleminen on tervettä. Se saa arvostamaan elämää. En ajattele kuolemaa niin, että haluaisin itse kuolla. Tuollaisia ajatuksia ei päässäni ole juuri koskaan käynyt. Vain pari kertaa elämässäni olen ollut niin väsynyt, että mietin rajan takana olevan ehkä helpompaa. Olen aina rakastanut liikaa elämää luopuakseni siitä ennen kuin aikani koittaa. Siihen asti ajattelen kuolemaa siksi, että muistaisin todella elää.
Miksi ajattelen kuolemaa lähes päivittäin was last modified: 27 helmikuun, 2019 by miaumai
On oikeasti suuri lahja ja vapaus kun oppii ilmaisemaan mielipiteensä ja ottamaan oman tilansa. Elämään astuu keveys kun ei tarvitse luoda strategioita sen suhteen olenko tarpeeksi ja riittävän rakastettu tai ansaitsenko toiminnallani hyväksyntää. Suuri paino tippuu harteilta kun alkaa rakastaa ja hyväksyä itseään. Silloin teotkin tulevat suoraan rakkaudesta, ei sen kaipuusta.
Liian kiltti patoaa piilovihaa was last modified: 24 tammikuun, 2019 by miaumai
Elätkö jonkun toisen elämää vai elätkö oman näköistä elämää yhteiskunnan paineista huolimatta? Ei ole helppoa säilyttää sisäistä ääntä tai saada sitä kuuluviin jos sen on jossain vaiheessa kadottanut kokonaan. Ruuhkavuodet voivat olla kuin musta-aukko jonne saattaa kadottaa oman itsensä jos ei pysy hereillä ja tietoisena omista tarpeista. Omia tarpeita pitääkin monesti opettelemalla opetella huomioimaan aikuisena varsinkin jos niitä ei ole oppinut huomioimaan nuorempana. Kun on omille tarpeilleen on hereillä, on ytimessään kiinni.
Hukkasitko oman ytimesi arkeen? was last modified: 23 tammikuun, 2019 by miaumai
Olen monta kertaa miettinyt miten samanlaisia me olemme eläinten kanssa lopulta. Ihmisiäkin vie vaistot. Luulemme silti elävämme jotenkin vaistojemme yläpuolelta. Luulemme olevamme niin sivistyneitä ja fiksuja kun elämme ”järjellä.” Kuvittelemme olevamme eläimiä jotenkin viisaampia.
Ajattelemme varmasti näin enimmäkseen siksi, että emme useinkaan ole tietoisia siitä mikä toimintaamme ohjaa. Kun ymmärrämme elävämme saman vaiston ja viettien pohjalta voimme sulavammin käyttää niitä arkemme tukena.
Kun laskeudumme järjen tasolta ja mielestä pois kehotietoisuuteen, voimme oppia valtavasti uudenlaista informaatiota joka on muuten ulottumattomillamme. Kun opimme käyttämään tietoisuuttamme elämänlaatumme ja yhteys itseemme voi parantua huomattavasti.
Vaistonvarasta tietoisuuteen – Miten vietit palvelevat esimerkiksi äitiyttä? was last modified: 10 syyskuun, 2018 by miaumai
Kun ihminen on terve hänellä ei ole tarvetta arvostella itseä eikä muita. Kun ihminen on hyväksynyt kaikki osat itsessään yhdeksi kokonaisuudeksi ja tunnistanut osiensa tarpeet ja tarvitsevuuden hänellä on tasapaino ja turvan tunne kokea läsnäolo, yksin ja toisen läheisyydessä. Tuo tila tuntuu olevan joskus valovuosien päässä kun kuuntelee itseään tai muita. Olemmeko niin kaukana terveestä, että sairaana oleminen on hyväksytympää ja normaalimman tuntuista? Kun joku alkaa ilmentää hyvinvointia ja terveyttä sitä pidetään jopa röyhkeytenä. Uhkaako toisen ihmisen hyvinvointi silloin jonkun toisen sairaudentunnon säilyvyyttä?
Vastuu omista tunteista tervehdyttää was last modified: 15 toukokuun, 2018 by miaumai
Kun ihminen haluaa tutustua eri arkkityyppeihin olemuksessaan on oltava valmis katsomaan varjoaan. Kaikissa arkkityypeissä on valo sekä varjo. Pyhimyksessä on varjonsa ja kiusaajassa valonsa. Kyse on vai siitä kummasta aspektista toimintamme lähtee ja kuinka tietoisia olemme siitä. Elämässä tällä hetkellä hallitsevien olemuspuolten ja arkkityyppien avulla voi selvittää niitä tekijöitä jotka saa esimerkiksi ihmissuhteissa konfliktit jatkumaan tai oman olon tuntumaan joissain asioissa joskus jopa sietämättömäksi. Tuntee, että jokin ei ole oikein mutta ei saa otetta mistä on kyse. Itsellä auttoi kun tutustuin esimerkiksi ihmissuhteessani vallalla oleviin arkkityyppeihin. Moni asia kirkastui.
Arkkityyppien voima ja alitajuinen ohjaus was last modified: 25 helmikuun, 2018 by miaumai
Olen viime vuosina pyrkinyt totuuteen itselleni, se on ollut voimavarani. Elin niin kauan valheessa että se melkein tuhosi minut. En edes ymmärtänyt aina pakenevani valheellisuuteen mutta niin tein. Varjelin ennen kaikkea herättämästä muissa tunteita. Suojelin siinä itseäni ja muita, ja toteutin opittua mallia. Tuolla opitulla tunteilta suojautumisen mallilla suojelin myös valheellisuutta sitä ymmärtämättäni.
Totuus johdattaa rehellisyyden tuntemattomaan maastoon was last modified: 27 marraskuun, 2017 by miaumai