Olen kuullut monen puhuvan kaipuusta ”kotiin.” Nämä ihmiset kokevat usein kuuluvansa täysin toiseen aikaan ja paikkaan. Mikä on se kaipuu jota moni näin voimakkaasti kokee? Mikä on se ”koti” mihin moni kaipaa? Kaipuu yhteyteen? Mikä tuo selittämätön yhteys on?
Tag:
Tunnetaidot
Itsetunnolla tarkoitetaan sitä tunnetta ja käsitystä mikä ihmisellä on itsestään. Se voi sisältää paljon erilaisia tekijöitä kuten itseluottamus, yhteyden tunne toisiin, minäkuva, ja tunnetta omasta kyvykkyydestä erilaisiin asioihin. Itsetunto vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin ja siksi se on niin olennainen asia. Huono itsetunto voi aiheuttaa paljon ongelmia elämässä, siksi siihen on tärkeää kiinnittää huomiota. Ja hyvä uutinen on, että itsetuntoonsa voi vaikuttaa läpi elämän.
Lapsena koettu turva on kivijalka aikuisuudelle – Satuhieronta vahvistaa lapsen ja vanhemman tunneyhteyttä
by miaumai
Kaupallinen yhteistyö: Satuhieronta
Tahdon blogissani nostaa esille arvojeni mukaisia kotimaisia yrityksiä. Blogini punainen lanka on tunnetaidot ja mielenterveysasiat. Kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee ennen kaikkea näistä asioista. Mieli ja keho ovat vahvassa yhteydessä. Siksi jo lapsuudessa opitut taidot tunteiden parissa ovat koko elämän tärkein eväsreppu. Näitä taitoja ei vielä juurikaan opeteta kouluissa, vaan saamme tärkeimmät eväät reppuumme niihin kotoa. Jos kotona ei kiinnitetä huomiota tunnetaitoihin, reppu jää melko tyhjäksi. Tunteet ovat asia jonka kanssa joudumme tulemaan toimeen koko elämämme. Niitä ei saa off-asentoon. Siksi haluan kertoa teille upeasta suomalaisesta yrityksestä, joka auttaa vanhempia parantamaan tunneyhteyttä omaan lapseensa. Satuhieronta antaa siihen työkaluja lempeällä, rakentavalla, turvaa luovalla ja kauniilla tavalla.
Kärsimys ja henkinen pahoinvointi on kaikista epätoivotuin asia mitä elämässään varmasti haluaa kokea. Se ei ole millään tavalla tavoiteltavaa. Ja siksi sitä kohti ei halua mennä. Moni elääkin tästä johtuen illuusiossa itsensä kanssa, voi huonosti, muttei myönnä sitä. Kun onnellisuudesta tulee tavoiteltavaa ja sitä hehkutetaan toivottuna asiana, omaa kärsimystä aletaan hylkiä. Kärsimys on kuitenkin olennainen osa elämää, me emme ole erillisiä siitä. Ja se on myös usein portti suurempaan myötätuntoon ja ymmärrykseen. Kärsimyksensä välttelemisen sijaan, sen hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaakin suurempaan onnellisuuteen. Onnellisuus ei ole suora maali, joten ehkä onnellisuuteen yleisesti tarjoiltava resepti ei toimi.
*Sisältää mainoslinkkejä
Dissosiaatio on jotain mistä olen kärsinyt koko aikuiselämäni. Sain nimen tälle oirehdinnalle vasta muutama vuosi sitten kun törmäsin kirjastossa kahteen kirjaan. Kirjojen nimet olivat Traumaperäisen dissosiaatiohäiriön vakauttaminen
ja Traumaperäisen dissosiaation hoito.
Kun luin näistä kirjoita vain muutaman otteen ymmärsin heti itseäni enemmän. Oli kuin jokin oikea palanen olisi loksahtanut paikalleen. Oivalsin syvästi, että tämä on se mistä olen kärsinyt aina, mille ei ole ollut ennen nimeä.
Aluksi dissosiaatio nimike kuulosti kyllä kuin vahvalta diagnoosilta, jota hieman vieroksuin. Mutta kun ymmärsin paremmin mistä ilmiössä on kyse, alkoi tuntua helpotukselta saada oireilleen nimi ja selitys. Kaikki se epämääräinen tunne ja oirehdinta mistä oli vuosien aikana kärsinyt, sai rutkasti selkeyttä.
Koska dissosiaatio on suojamekanismi sitä ei ole tarkoitus huomata. Hyvin monet ei tiedä, kuten minäkään en tiennyt ennen, kärsivänsä dissosiaatiosta. Omia tunnetiloja ja toimintamekanismeja saattaa hiljaisessa yksinäisyydessään pitää vain outoina omina tapoina. Joitakin tilojaan saattaa yksin hävetä, eikä niistä välttämättä kerro kenellekään. Niin minäkin tein. Koitin vain selviytyä olojeni kanssa hyvin pitkään.
Mitä tarkoittaa, että tunnemme itsemme? Kun tunnemme itsemme, meissä ei ole itsellemme mitään salattua. Olemme olleet valmiita katsomaan itseämme syvälle, kaikkiin osiin ja tunteisiin. Ei ole kohtuuttomasti minäkuvaa hämärtäviä asioita mitkä ohittaisimme mukavuudenhalumme tai sen vuoksi, että voisimme säilyttää valheellisen parannellun kuvan itsestämme. Itsetuntemus on sitä, että haluaa katsoa itseään sellaisena kuin on. Yksinkertaistetusti: kun tunnemme itsemme TUNNEMME tunteemme. Tunteiden kautta opimme tutustumaan itseemme.
Tunteiden tuntemisen kautta saavutamme paljon itsetuntemusta ja luovumme siitä mitä emme ole. Opimme luopumaan vanhoista, ympäristöön liikaa sopeutuvista minätiloista, vääristä uskomuksista ja toisilta kopioiduista tunteistamme, kun tunnemme tunteemme läpi. Tuntemalla tunteemme joko luovumme jostain mikä ei meihin kuulu tai vahvistamme aitoa ydinminuutta. Tunnetaitoja vahvistaessamme erotamme pikkuhiljaa mikä on meissä totta ja mikä tulee ulkopuoleltamme. Kun tunnemme tunteemme läpi alamme tunnistaa myös mitä on tunteiden alla. Mistä alamme ja mistä alkaa toinen. Riippuvuudet hellittävät kun saamme omaan itseemme yhteyden.
Tunteiden tunteminen on yksi keino yhteyden vahvistamiseen: olla läsnä itselleen, kokea se mitä kulloinkin tuntee. Tunteita vältellessämme välttelemme samalla yhteyttä itseemme. Tarve todelliseen yhteyteen ei koskaan katoa. Sen tilalle vain tulee sellaisia korvaavia keinoja, joiden kautta emme oikeasti voi kokea yhteyttä kuten riippuvuudet, materialismi, jatkuva huomion kiinnittäminen toisaalle jonkin suorittamisen tai tekemisen kautta…ym.. Nämä korvaavat keinot eivät koskaan tuota lopullista tyydytystä. Siksi niiden parissa voi viettää kohtuuttomasti aikaa silti kokien suurta tyytymättömyyttä.
Kun ihminen on kokenut syvän trauman hän joutuu kantamaan tuota kipua niin kauan kunnes tulee kohdatuksi sen kanssa. Puhuminen ja jakaminen ei välttämättä saa syvää yhteyden tunteen kokemusta aikaa. Siihen tarvitaan todellista ymmärrystä ja myötätuntoa. Itse uskon, että resonoimme siltä taajuudelta mihin oma tietoisuutemme riittää. Silloin sanat eivät voi koskaan tulla paikkaamaan sitä taajuuden puutetta mikä monilla trauman ymmärryksessä on. Ymmärrystä voi kuroa umpeen vain tutustumalla syvästi itseensä. Lähes jokainen meistä kantaa jonkinasteista traumaa, joko omasta elämästä tullutta tai taakkasiirtymänä periytynyttä. Sotatrauma on globaali ja kansallinen. Jokaisen historiaan liittyy olennaisena osana tuo syvästi tuhoava ja vahinkoa tekevä menneisyys. Kun tulemme tietoiseksi näistä vaikuttimista itsessämme, myötätunto ja ymmärrys kasvaa sisällämme.
Yle Areenalta tuli ohjelma Luovia suhteita jossa oli pitkään naimisissa ollut pariskunta. Jokin aika sitten heillä ei ollut mennyt kovin hyvin moneen vuoteen. Pieni oivallus parisuhteen sisällä muutti kaiken. Vaimo päätti tuoda miehelleen aamukahvin sänkyyn. Tapaa oli jatkunut jo vuosia ja suhde oli aivan eri pisteessä. Vaimo sanoi tekevänsä pienen teon, mikä vei hänen päivästään 2 minuuttia. Se ei ollut hänelle iso vaiva. Siitä seurannut hyvä oli yllättänyt hänet, hänen miehensä oli alkanut antaa satakertaisesti hyvää takaisin vaimolleen.
Me suuntaamme energiamme usein ”kauas kotoa.” Vaikka ihmeet ovat läsnä juuri arjessa. Kun annamme arvoa ihmissuhteillemme tässä ja nyt, vaalien rakkaitamme, suhteet paljastavat laatunsa. Jos suhteen on tarkoitus kukoistaa rakkauteen, hyvä kiertää suhteen sisällä.
Kiintymyssuhdetyylimme määräytyvät sen mukaan, kuinka olemme tulleet kohdatuiksi lapsena. Turvallisesti kiintyneet ovat saaneet nähdyksi ja kohdatuksi tulemista lapsuudessaan ennustettavasti. Heidän tarpeisiinsa on vastattu lapsena välittömästi tai sopivan aika-ikkunan sisällä tarpeen ilmenemisestä. Silloin ei ole tarvinnut kannatella yksin liian suuria tunteita tai taakkoja, vaan ajatuksensa ja kokemusmaailmansa on voinut jakaa muiden kanssa. Turvallinen kiintymyssuhde on tärkeä pohja toimiville ihmissuhteille aikuisena. Turvallisen kiintymyssuhteen omaavat ihmiset pystyvät ratkaisemaan myös konfliktit ja kriisit läsnäolevammin ja paremmassa yhteydessä toiseen, ajautumatta itse hätätilaan.
Newer Posts