Traumatisoituneen ihmisen elämä saattaa tuntua välillä kaaoksenomaiselta. Välillä on helpompia, tasaisempia, jopa todella hyviä jaksoja kunnes maailma taas romahtaa. Muuttuu kaaokseksi, kaikki tuntuu olevan huonosti jopa katastrofaalisesti. Elämä on draamaa ja euforiaa. Vuoristorataa. Oleminen saattaa muistuttaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön oireita olematta niitä. Trauma saa ihmisen toimimaan epätasapainoisesti ja tuntemaan voimakkaasti. Se voi viedä kohtuuttomasti voimia. Oman kokemukseni mukaan trauma pyrkii tulemaan ääripäiden kautta näkyväksi ja kohdatuksi. Trauma on epätasapainotila, ja se haluaa tulla parannetuksi.
Tag
Tunteet
Tämä kirjoitus pohjautuu omiin oivalluksiini ja ajatuksiini läheisriippuvuudesta ja vastariippuvuudesta ja mitä olen niistä oppinut omalla polullani.
Läheisriippuvainen ihminen on rakentanut näkymättömyydestä suojakuoren. Hän on ehkä tullut torjutuksi omana itsenään lapsuudessa tai jäänyt kokonaan vaille aitoa ja syvää nähdyksi tulemista. Hänet on ehkä nähty suoritusten tai ulkoisten asioiden kautta mutta kukaan ei ole todella nähnyt ulkokuoren ja tekemisen taakse kuka hän on, millainen sisin hänessä on. Hänelle näkymättömyys omana itsenä ja muita varten oleminen on silloin turvallinen tila johon hän on oppinut. Riippuvuus muiden reaktioista ja tarkka kyky lukea toisten tunnetiloja ja käytöstä on hänen vahvuutensa. Se on hänen selviytymiskeinonsa vaillejäämisessä ja tapa yrittää kokea yhteyttä.
Läheisriippuvainen ei ole olemassa itselleen was last modified: kesäkuu 16th, 2018 by miaumai
Niin harmittomia ja viattomiakin kuin kommentit ”ei ole mitään pelättävää” tai ”älä itke” ovatkin, ne sisältävät paljon suuremman merkityksen kuin mitä aikuinen ehkä niitä sanoessaan haluavat tietoisesti välittää.
Lapsena saadut mallit tunteiden käsittelemiseen kantautuu aikuisuuteen asti was last modified: kesäkuu 13th, 2018 by miaumai
Maikki Nuorala tuli yhtenä aurinkoisena toukokuun päivänä ohjaamaan minua intuitiivisen taiteen tekemisen pariin. Minulla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta maalaamisesta. Omat kykyni tai innostus taiteen tekemisen suhteen eivät ole koskaan ulottuneet maalaamiseen isommin. Silti intutitiivisen taiteen tekeminen kiinnosti, koska siinä ei ole kyse taidoista vaan enemmän tunneilmaisusta. Tunsin pientä jännitystä ennen aloittamista mutta vaikka en osannut odottaa ihmeempiä, kokemus oli kaikkineen hämmästyttävän vaikuttava.
Intuitiivisen taiteen tekeminen vie kohti eheämpää ja rehellisempää minuutta was last modified: toukokuu 29th, 2018 by miaumai
Tämä on Uuden ajan yrittäjät- haastattelusarjan neljäs osa. Tällä kertaa saan esitellä teille todella tärkeää työtä lasten ja vanhempien parissa tekevän Heli Mäkelän. Heli tuo tunnetaitojen ja läsnäolon tärkeää sanomaa näkyväksi työnsä kautta.
Teemme kesän ja syksyn aikana yhteistyötä Helin kanssa verkkokurssien parissa ja olen todella kiitollinen, että saan olla tuomassa esille Helin tärkeää työtä. Tunnetaidot ovat ne jotka kantavat läpi elämän ja niihin keskitetään mielestäni vieläkin liian vähän huomiota. Ehkä tulevaisuudessa Helin kaltaisten pioneerien avulla tunnetaidot rantautuvat yhä luonnollisemmin enenevissä määrin myös varhaiskasvatuksen piiriin ja jokaiseen kotiin.
Lue Helin itsensä kertomana miten hän onnistui luomaan omien arvojensa mukaisen työpaikan tunnetaitojen sanansaattajana.
Uuden ajan yrittäjät osa4 – Lapset ja tunnetaidot Heli Mäkelän elämäntyönä was last modified: kesäkuu 4th, 2018 by miaumai
Kun ihminen on terve hänellä ei ole tarvetta arvostella itseä eikä muita. Kun ihminen on hyväksynyt kaikki osat itsessään yhdeksi kokonaisuudeksi ja tunnistanut osiensa tarpeet ja tarvitsevuuden hänellä on tasapaino ja turvan tunne kokea läsnäolo, yksin ja toisen läheisyydessä. Tuo tila tuntuu olevan joskus valovuosien päässä kun kuuntelee itseään tai muita. Olemmeko niin kaukana terveestä, että sairaana oleminen on hyväksytympää ja normaalimman tuntuista? Kun joku alkaa ilmentää hyvinvointia ja terveyttä sitä pidetään jopa röyhkeytenä. Uhkaako toisen ihmisen hyvinvointi silloin jonkun toisen sairaudentunnon säilyvyyttä?
Vastuu omista tunteista tervehdyttää was last modified: toukokuu 15th, 2018 by miaumai
Nykyään puhutaan paljon siitä miten perimme suvussamme kulkevat traumat. Tämä on todennettu ihan tieteellisestikin, että näin todella on. Pelot ja traumat kulkeutuvat sukupolvien ketjussa niin kauan kunnes joku kohtaa ja käy ne läpi. Silloin ketju katkeaa. Mutta mitä tuo tarkoittaa käytännössä? Olen kulkenut asiassa omaa polkuani ja tässä kirjoituksessa kerron omista oivalluksistani aiheen tiimoilta. Tämä on siis yhden oman elämänsä keittiöpsykologin näkemyksiä ja ajatuksia asiasta.
Ylisukupolvisen trauman kohtaaminen was last modified: huhtikuu 25th, 2018 by miaumai
Katsoin eilen ruutu.fistä aiempia Voice of Finlandin jaksoja. Oli Toni Wirtasen joukkueen vuoro esiintyä. Ensimmäinen esiintyjä Arttu Kettunen oli huikean isnpiroiva siinä miten vapaasti hän antoi omien tunteidensa näkyä. Ennen lavalle menoa juontaja haastatteli Arttua ja Arttu puhui pienestä pojastaan joka istui katsomossa. Puhuessaan pojastaan hän alkoi itkeä. Juontajan saatesanojen siivittämänä: ”Tosi hienoa, että rakastat noin paljon”, Arttu lähti lavalle.
Kaikkien tunteiden vapaa ilmaisu on avain terveempään ja onnellisempaan elämään was last modified: huhtikuu 2nd, 2018 by miaumai
Häpeätutkija Brene Brown puhuu oivaltavasti siitä, että ilo on haavoittuvaisin tunne mitä meillä on. Ilo on vilpitön, avoin kohta meissä, joka on kaikkein haavoittuvaisin. Negatiiviset tunteet naamioivat meidät ikäänkuin turvaan, ilossa olemme aukinaisia ja vastaanottavaisia.
HÄPEÄTUTKIJA BRENE BROWNIN MUKAAN ILO ON KAIKKEIN HAAVOITTUVAISIN TUNTEEMME – KATSO VIDEO was last modified: maaliskuu 14th, 2018 by miaumai
Eläinten olemus on aito ja vilpitön. Eläimet ovat aina läsnä tässä hetkessä ja avoimena sille, siksipä niiden läheisyyskin on usein niin terapeuttista. Tuollaista läsnäoloa ja aitoutta me kaipaamme itsekin. Palaan aina uudelleen ja uudelleen siihen miten upea ja maaginen asia läsnäolo on. Itselleni se on kaikista tärkein taito. Läsnäolo saa kaikki elämän värit esiin. Eläimet opettavat meitä siihen.
Eläimet reagoivat epämukavuuteen heti jos se vain on mahdollista. Ihminen usein kärsii vapaaehtoisesti huonoissa oloissa. Samaa me teemme eläimille. Joskus aivan tahtomattamme ja vahingossa mutta valitettavan usein myös tahallaan. Viattomimmat joutuvat kärsimään usein toisten huonosta olosta. Niin lapset ja eläimetkin.
Eläimet ovat peilinä tunteillemme was last modified: maaliskuu 14th, 2018 by miaumai
Newer Posts